Kysymys vesistöjen luokittelusta ja erilaisten taloudellisten toimenpiteiden ja maanmuokkauksen vaikutuksesta turvemaiden järviin aiheuttaa jatkuvasti kitkaa viranomaisten ja kansalaisten välille. Se on myös ympäristökonfliktien aiheena toiminnanharjoittajien ja kansalaisten välisissä erimielisyyksissä. Monesti kysymys voi olla suuristakin taloudellisista intresseistä.
Turvemaita on maassamme ja Keski-Suomen maakunnassa paljon. Kansalaiset havaitsevat suureksi ongelmaksi humuksen, jota eniten aiheuttavat turvemaiden ojitus ja turvetuotanto. Humus aiheuttaa ongelmia lähes kaikissa veden käyttömuodoissa kalastuksesta uintiin ja saunomiseen ja lisäksi liettää rannat. Virallinen luokitus ei humusta tunne. Tätä ongelmaa on Keski-Suomessa käsitelty viranomaisten ja Pelastetaan reittivedet ry:n kesken jo useita vuosia. Humuskysymystä voidaan käsitellä pintavesien kemiallisen luokituksen yhteydessä. Humusjärvien humuspitoisuudella ja ahventen elohopeapitoisuuksilla on todettu vahva korrelaatio.
Edellä kuvattu ongelma oli aiheena Pelastetaan reittivedet ry:n järjestämän Järvipäivät-tapahtuman paneelissa 27.4.2019. Tällöin ympäristöministeriön edustaja Antton Keto toi selkeästi esille sekä ongelman syyn että mahdollisen ratkaisun:
”Nykyinen vesistöjen tarkkailu ja luokitus perustuu lähinnä yhdyskuntien jätevesipäästöjen seurantaan laadittuihin käytäntöihin. Ne eivät hyvin sovellu turvemaiden maanmuokkauksen aiheuttamien ongelmien kuvaamiseen. Järjestelmää tulisi kehittää siten, että kansalaisten havaitsemat ongelmat vaikuttavat yhtä lailla vesistöjen tilan viralliseen arviointiin. Tämä muutos tarvitaan sekä luokitukseen, vesienhoidon suunnitteluun, että valvontatoimiin”.
Pelastetaan reittivedet ry katsoo, että humusasia on erittäin ajankohtainen ja koskee varsinkin Keski-Suomen reittivesiä. Tästä syystä Keski-Suomessa ei ole aihetta jäädä odottamaan valtakunnallisia ohjeita. Me voimme käytettävissä olevan tiedon perusteella ryhtyä yhteistyössä kehittämään turvemaiden vesienhoidon suunnittelua Anton Kedon esittämien näkökohtien pohjalta. Tämä on perusteltua monestakin käytännön syystä. Yksi tällainen on ”Taimen takaisin Saarijärven ja Keuruun reittivesiin”-suunnitelma, jonka ehdotamme olevan tärkeässä osassa seuraavassa vesienhoidon toimeenpanosuunnittelussa. Esimerkiksi Saarijärven reitillä oleville voimalaitoksille toteutetaan kalatiet jo lähivuosina noin kuuden miljoonana euron investoinnilla. Tästä investoinnista ei ole hyötyä, ellei vesistön muitakin olosuhteita kehitetä taimenen nousua ja lisääntymistä ajatellen.
Multialla 19.6.2019
Jaakko Koppinen Olavi Niemi