SAARIJÄRVEN SUURELLASUOLLA ON ONGELMA

TV haastatteli neljää suurinta puoluetta tulevan hallituksen ohjelmasta. Kaikilta pitkään kysyttiin turvetuotannosta hallitusohjelmassa.

Lieneekö toimittajaa lobattu, kun hän ei samalla kysynyt, miten EU:ssa juuri säädetyt polttoturvettakin koskevat ilmastopäästövähennykset huomioidaan?

Otin 24.5.2009 kuvia superpäästöstä Mansikkapuroon. Puro on kuvassa paksunruskea linnuntietä 5 km lähimmästä turvetuotantosuosta. Samasta paikasta kuvasin muutaman vuoden ajan jo sammaloitunutta suo-ojaa, joka toi täysin kirkasta vettä sameaan puroon.

Kuva4b-paksunruskea-purovesi-5km-turvesuon-välialtaalta

Nyt 21.4.2014 ajattelin ihan samalta paikalta tarkastaa, miltä fantastisen helppopäästöisiltä vaikuttavien kevätvesien jälkeen se vesistön kohta näyttää.Hämmästyksekseni sama metsäoja kirkasvetisenä erottui nytkin sameammasta Mansikkapurosta.

2009 joku väitti, että puro, johon yhtyy muitakin puroja ja metsäojia, on sotkettu muualla kuin 5km päässä alkulähteellään turvetuotantosuolta lähtiessään. Nyt päätin seurata sameaa puroa turvesuolle asti ja tarkistaa jokaisessa sivupuron kohdassa, että sieltä tulee kirkasta sulamisvettä. Näin olikin. Epäilin kylläkin Kuningaspuroa, koska yksityinen maanomistaja oli syväojittanut sen latvoilla. Hän oli tehnyt sen kuitenkin niin varovaisesti ja pienimuotoisesti, että saatoin valokuvata Kuningaspuron ja Ruostepuron risteyksessä selkeästi, että samea vesi tulee Vapon vanhan suon peruskorjaustyömaalta.

Kuva0027[1]

Helppona sulamisvesivuonna 2014 päästöt ovat olleet kuitenkin Ruostepurossa rajut. Siitä kertovat puron mönjäiset reunusjäät.

Kuva0031[1]

Torvet syytivät Ruostepuroon syvänsameaa vettä välialtaasta, 150 metriä turvesuon rajalta. Puron alkulähde on turvetuotantoaluetta.

Kuva0032[1] Kuva0033[1]

Sitten itse suon reunalla syöksytorven alta näkee, onko paksu vesi ”juomakelpoista”, kuten yksi puoluesihteeri uskoi TV-yleisölle viestitellä. Pahuuttaanko hän niin vakuutteli?

Ei tietenkään. Vaikka lehtiotsikossa olisi huoli päästöistä, senkin jutun lehdistö kuvittaa siistillä elokuun helteillä otetulla kuvalla, kun turvepöllyytyskonekaan ei siinä ole käynnissä. Jonkun tahon maksamat mediaan levitetyt kuvat vakuuttavat enemmän kuin mitkään sanat.

13.6.2013 lipui Mahlunjärven selällä kilometrin pituinen turvelautta. Sen rantakosketuksessa Mustanniemensalmessa katiska tuli puolilleen turvemönjästä.

Ramsin ranta 1-001

Pylkönmäellä oli vesiä sitovia avosoita v 1984 8 km2. Vuonna 2010 turvekerroksen hävityksessä oli, jo suljetut suot mukaan lukien, myös 8 km2.

Käynnissä on alueellisesti aivan liian ankara turvesoiden tuhoamisohjelma. Kun katsoo vahvistamatta olevaa Keski-Suomen turvekaavaa, niin perusteellinen soiden lisähävitys on paperilla, nyt raskaimmin Pylkönmäen eteläpuolella, Keski-Suomen ylänköalueilla.

Mitä tämä merkitsee EU:n ilmastonmuutosta hillitsevään päästöjen vähentämissitoumukseen nähden?

Esimerkiksi Tekes-tuotekehitysinvestointeja ei nyt suunnata tulevaisuudessa kuitenkin pakolliseen eli hajautettuun maalämmön hyödyntämiseen. Suomessa lähdössä myöhästytään.

Toiseksi: kun vaivalloisesti rämmin puronvartta edestakaisin 5+5 km, mitä siellä oli? Työtä, työtä ja taas työtä sekä suomalaisille että maahanmuuttajille. Käsittämätön on se risusavottapuun määrä, mikä jätetään uusiutuvana keräämättä ja kärräämättä mönkijöillä ja moottorikelkoilla tienvarsiin ja sieltä edelleen Suomen vanhan kansan osaamaan puujätteellä lämmittämiseen. Risusavottametsien vierestä poiskaivettava turvehöty syrjäyttää talonpoikaisjärjen käytön. Jokin taho osaa lobbauksen.

Jos kärkipoliitikoille sallitaan juksauttaa kansaa, älkää sentään antako ”turvetuotanto on mainettaan parempaa” -lobbauksella itseänne juksata. Kun nytkin jostakin Martinjärven pohjasta GTK ei löydä ”metrien paksuista” turvetuotannon lietekerrosta, se ei tarkoita, etteikö esimerkiksi Mustanniemensalmi, 10 km lähimmistä turvesoista, olisi turvetuotannon aikana selkeästi madaltunut.

Lauri Koskinen, Saarijärvi