Multialla kokoontui Pelastetaan Reittivedet ry:n uusi hallitus.
Jaakko Koppinen, puheenjohtaja Multian kalastuskunnan jäsen;
Olavi Niemi, toiminnanjohtaja sihteeri, Kyynämöisten vesienhoitoyhdistys; Veli Saari, emeritus Jyväskylän yliopiston kasvitieteen lehtori;
Pasi Koppinen, Tarhapään osakaskunta;
Matti Peränen, Paajalan osakaskunta;
Jukka Pulkkinen, Keuruun kalastusalue;
Jussi Alanko, Martinjärven vesienhoitoyhdistys
mukana myös Saarijärven osakaskunnan edustaja Pentti Tuomi. Seuraaviin kokouksiin osallistuu myös Jämsänjokilaakson kalastusalueen isännöitsijä Arvo Kettunen.
Olimme yksimielisiä siitä, että nyt on viimeinen hetki yhdistää voimat upeitten reittivesiemme puolustamiseen.
Kokouksessa hyväksyimme seuraavat teesit:
Reittivesien pelastaminen edellyttää muutoksia energiatalouden, turvetalouden ja metsänhoidon toteutuksessa ja valvonnassa.
Läntisen Keski-Suomen vesistöt sijaitsevat Suomenselän harjanteilla. Ne ovat kaikki omien vesistöjensä latvavesiä, virtaamat ovat vähäisiä ja vesisyvyydet yleisesti luokka 3-4m. Nämä vesistöt ovat herkkiä kaikille kuormitustekijöille. Tämä on todettu virallisissa metsätalouden ja turvetalouden suunnitteluohjeissa. Metsätalouden kunnostusojitusten ja turvetuotantoalueiden käytännön toteutus ei ole kuitenkaan ottanut tätä tosiasiaa huomioon ja vesistöt kärsivät. Sekä toiminnanharjoittajien että viranomaisten on otettava uusi asenne ja toimintatapa, jotta voimme pelastaa reittivedet tuleville sukupolville. Tähän asiakirjaan on koottu tärkeimmät edellytykset muutoksen toteutumiseksi. Kaikki näkökohdat perustuvat tutkimuksiin sekä viranomaisten ja toiminnanharjoittajien kannanottoihin ja virallisiin asiakirjoihin.
Tärkeintä on tässä tilanteessa tehdä nopeasti kaikki voitava puun energiakäytön lisäämiseksi. Kaikissa metsäisissä maakunnissa risukoiden raivaamisen ja ensiharvennushakkuiden puuaines riittää taajamien lämpölaitosten polttoaineeksi. Tekniset esteet tämän toteuttamiseksi on jo voitettu. Nyt on valtiovallan poistettava verotukselliset esteet tältä kehitykseltä.
Teollisuusministeriön lausumissa korostetaan polttoturpeen merkitystä energiapuun tukipolttoaineena. On virallisesti selvitettävä, mikä osuus polttoturpeesta todella tarvitaan ja käytetään tukipolttoaineena. Tämä osuus polttoturpeesta on tehtävä yhtä edulliseksi kuin energiapuu, jotta kivihiilen käytöltä vältytään. Muu polttoturpeen käyttö samoin kuin muutkin fossiiliset polttoaineet on varustettava rangaistusverolla.
Vapo on virallisesti luvannut poistaa vuonna 2014 käytöstä kaikki turpeenottoalueet, jotka eivät täytä kunnollisia edellytyksiä turpeenotolle. Nyt on tuo vuosi. Vapon ilmoitusta odotetaan.
Kaikki turpeenottoalueet, jotka vuoden 2016 jälkeen ovat toiminnassa, on varustettava jatkuvatoimisella mittarilla vesimäärien ja tärkeimpien päästöjen määrien mittaamiseksi. Lisäksi rankkasateiden ja kevättulvien aikana on varmistettava manuaalisesti mittauksen luotettavuus. Hyväksyttäväksi kiintoaineen määräksi on otettava bruttona 2-3 g/m2 vuodessa. Tämä on lukuarvo, jonka Vapo ja muut toiminnanharjoittajat ovat useita vuosia ilmoittaneet tuotantoalueiltaan tulevan. Turvekaavan määräysten mukaisesti uusien alueiden vaatimukset ovat tiukempia. Viranomaisten on seurattava toimintaa ja puututtava ylityksiin ripeästi.
Useissa Läntisen Keski-Suomen reittien vesistöissä on ongelmia elohopea- ja fosforikuormitusten osalta. Turpeenoton ympäristölupien ja kunnostusojitushankkeiden käsittelyyn on liitettävä selvitys vastaanottavan vesistön fosfori- ja elohopeatilanteesta sekä arvio hankkeen vaikutuksesta tähän. Turvehumuksen ohella fosfori ja elohopea ovat vesistöissä kriittisiä tekijöitä, joiden määrää on kaikin tavoin vähennettävä. Tilanne on huolestuttava, sillä huomattava osa saaliskaloista vesistöissämme ylittää jo sallitut haitta-arvot ja useiden järvien käyttö virkistykseen on tullut lähes mahdottomaksi.
Yksikin ylivalumatilanne voi olla kohtalokas herkälle vesistölle. Turpeenottoalueiden rakenteet on siksi mitoitettava siten, että ne pidättävät kaikki kolmenkymmenen vuoden toiminta-aikana esiintyvät rankkasateiden ja lumien sulamisen aiheuttamat huipputulvat. Ympäristölupiin on liitettävä tätä koskevat laskelmat, jotka on asiantuntijoiden tarkistettava.
Metsänhoidon toteutuksessa herkillä turvemailla ja suoalueilla on otettava uusi suunta. On laadittava viralliset ja kaikkien käytettävissä olevat selvitykset niistä ojitetuista suoalueista, joiden kunnostusojitus ei ole tarpeen tai ei kannata. Kunnostusojitusten suunnitelmien ja valvonnan tasoa on nostettava. Kunnostusojitusten ojasyvyyksiä on madallettava. Kaikki yli 150 hehtaarin valuma-alueen käsittävät ojitukset on saatettava luvanvaraisiksi. Muidenkin kunnostusojitusten ilmoitusmenettelyä on parannettava.
Turhaan ojitettujen suoalueiden ennallistamista tai ennallistumista on aktiivisesti edistettävä.
Pelastetaan reittivedet ry toivoo kaikilta osapuolilta ymmärtämystä ja yhteistyötä vesistöjemme pelastamiseksi. Enää ei ole aikaa yksityiskohdista väittelyyn. Yksi arvokkaimmista luontoarvoistamme, Läntisen Keski-Suomen reittivesistöt, on uhanalainen. Edellä esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset energiatalouden tai metsänhoidon kustannuksiin ovat marginaalisia. Kaikki vastuulliset toimijat ilmoittavat juhlapuheissaan, että meillä on varaa huolehtia vesistöjemme hyvästä tilasta. Juhlapuheista on aika siirtyä käytännön toimintaan.
Multialla 17.3.2014
Pelastetaan reittivedet ry
Jaakko Koppinen Olavi Niemi
Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja