Kalmunevan turvetuotanto kielletään 16.8.2013 alkaen

Keski-Suomen ELY-keskus on tehnyt merkittävän päätöksen. Keuruun Pihlajavedellä sijaitsevan Kalmunevan turvetuotantoalueen toiminta kielletään 16.8.2013 alkaen siihen saakka, kunnes LSSAVI on tehnyt päätöksen Kalmunevan ympäristölupahakemuksesta.

Tämä lienee ensimmäinen kerta kun minkään yksittäisen yhdistyksen, tässä tapauksessa Martinjärven vesienhoitoyhdistys ry, aloitteesta valvova viranomainen on tehnyt tällaisen päätöksen.
Kalmunevan kuivattaminen alkoi v. 1978 ja varsinainen tuotanto 1982. Vesien käsittelytekniikkana on ollut laskeutusaltaat ja hakepato, siis hyvin alkeelliset ja tehottomat. Suurimmat päästöt tapahtuvat hetkellisten ylivalumien aikana ts. lumien sulamisen ja rankkasateiden aikana jolloin laskeutusaltaat ja hakepadot eivät toimi. Vuonna 2012 toteutetut uudet vesienkäsittelyrakenteet perustuvat kosteikkotekniikkaan, käytännössä nekään eivät toimi tulvien aikana Kalmunevalla.

Kukaan ei tiedä kuinka paljon Kalmunevalta on vuosien varrella virrannut päästöjä alapuoliseen veistöön koska näytteenotto on täysin laiminlyöty. Sama tilanne on ollut yleinen käytäntö n. 80 %:lla Suomen turvetuotantoalueista. Niilläkin turvetuotantoalueilla joilla näytteenottoa on harjoitettu, ei se kata luotettavalla tavalla lumien sulamisen ja rankkasateiden aiheuttamien tulvien aikaisia päästöjä koska näytteenotto tehdään viikon tai kahden viikon välein ennalta määrättyinä ajankohtina. Erittäin harvoin se osuu siihen ajankohtaan jolloin suurin osa päästöistä tapahtuu.

Vuosittaiset (1995-2011) arviot Kalmunevan kiintoainespäästöistä ovat vaihdelleet 500 kg – 3700 kg välillä vuodessa. Valtaosin arviot eivät perustu itse Kalmunevalta otettuihin näytteisiin vaan ns. ominaiskuormiin ts. parinkymmenen ympäri läntistä Suomea olevien tuotantoalueiden näytteenottoon. Tällöinkin näytteenotto ei ole kattanut tulvahuippuja.

Keväästä 2011 on Kalmunevan alapuolella olevan Martinjärven mökkiläisten (Martinjärven veisienhoitoyhdistys ry) toimestä seurattu Kalmunevan toimintaa. He ovat esim. todenneet, että Kalmuneva on ollut keväisin 2011, 2012 ja 2013 täysin tulvan alla.

VAPO Oy:n laatiman ympäristöluvan (Kalmunevalla ei siis ole ollut ympäristölupaa vaikka sen pinta-ala on ollut n. 60 ha) mukaan kiintoainespäästö on n. 1400 kg vuodessa. Kuitenkin 05/2011- 05/2012 kiintoainespäästö oli n. 10000 kg ja siitäkin arviosta puuttuu esim. ELY:n näytteenotto 13.7.2011 (170 mg/l). Ottaen huomioon 10-12.7.2011 rankkasateen määrän voidaan arvioida että kiintoainespäästö oli noina päivinä n. 3000-4000 kg. Mitkään muutkaan 2011-2012 rankkasateiden aiheuttamat päästöt eivät sisälly po. arvioon. Kevään 2013 kiintoainespäästö on ollut suuruusluokaltaan n. 10 tonnia.

Voidaan perustellusti väittää, että toiminnanharjoittaja ei ole ollut riittävästi selvillä toiminnastaan aiheutuvista päästöistä alapuoliseen vesistöön. Martinjärven vesi on sameaa ja humuspitoista, näkösyvyys n. 30 cm ja rantakivillä näkyy liettymää.

Tämäkin päätös todistaa sen väitteemme, että turvetuotanto todella aiheuttaa reittivesiemme veden laadun dramaattista huonontumista.

Virtaama mitattiin ämpärillä. Konsultin piti arvioida mielessään, kestikö ämpärin täyttyminen 0,5 sekuntia vai 0,25 sekuntia. Näin saadut virtaamat ovat osa virallista päästötarkkailua
Virtaama mitattiin ämpärillä. Konsultin piti arvioida mielessään, kestikö ämpärin täyttyminen 0,5 sekuntia vai 0,25 sekuntia. Näin saadut virtaamat ovat osa virallista päästötarkkailua
ELY:n toimesta otettiin näyte 13.7.2011. Kiintoainespäästö oli suuruusluokaltaan 3...4 tonnia ajalla 12-13.7.2011. Tämä päästö ei kuitenkaan sisälly VAPO:n ja Pöyryn laatimaan ympäristölupahakemuksen kiintoainespäästöarvioon.
ELY:n toimesta otettiin näyte 13.7.2011. Kiintoainespäästö oli suuruusluokaltaan 4 tonnia ajalla 12-13.7.2011. Tämä päästö ei kuitenkaan sisälly VAPO:n ja Pöyryn laatimaan ympäristölupahakemuksen kiintoainespäästöarvioon, kuten ei muutkaan rankkasateista aiheutuneet päästöt.