Keski-Suomen strategia
Pelastetaan reittivedet ry on järjestö, jonka jäseninä on useita kalastusalueita, kalastuskuntia, vesienhoitoyhdistyksiä, kyläyhdistyksiä, kotiseutuyhdistyksiä ja yksityishenkilöitä Läntisestä Keski-Suomesta kuuluisien vesistöreittien varrelta: Saarijärven reitti, Keuruun reitti, Jämsän reitti ja Pihlajaveden reitti. Yhdistävänä tekijänä ja tavoitteena on toisaalta huoli reittivesien tulevaisuudesta ja toisaalta luja usko näiden vesistöjen ainutlaatuisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Kyseiset reittivesistöt ovat kaikki alkavia, virtaukseltaan vaatimattomia ja vesisyvyydeltään matalia, keskisyvyyden ollessa 3-4 m. Ne ovat herkkiä kaikille veden laatuun vaikuttaville kuormitustekijöille. Kolmisenkymmentä vuotta sitten suoritetut alueen soiden ojitukset järkyttivät pahasti vesistöjen tilaa. Tällä hetkellä huoli kohdistuu metsätalouden kunnostusojituksiin mutta vallankin turpeenottoon, joka on mittavaa jo tänä päivänä, mutta joka Keski-Suomen turvekaavan suunnitelmien mukaan uhkaa laajeta vielä moninkertaiseksi.
Pelastetaan reittivedet ry tarkastelee ehdotusta Keski-Suomen strategia-asiakirjaksi edellä mainitusta, perustehtävänsä mukaisesta näkökulmasta.
Ensin on todettava, että asiakirja on maailmaa syleilevä ja suuria linjauksia esittävä sujuvasanainen julistus. Herää epäilys, että onkohan tällainen paatos ollenkaan tarpeen. Ja onko Keski-Suomen liitolla käytännön tasolla mahdollisuus kaikkiin asiakirjassa luotuihin haasteisiin vastata. Kovin vähän on pohdiskelua maakunnan todellisista ongelmista. Tulee vaikutelma, että niiden käsittelyä on suorastaan tietoisesti haluttu välttää. Asettamalla tähtäin vuoteen 2040 on voitu tämän päivän murheet unohtaa.
Eräitä yksityiskohtia
Asiakirjassa on monia kohtia, joihin on helppo yhtyä ja joiden todella toivoisi myös johtavan käytännön tekoihin ja toimintaan. Tällainen on maininta, että vesistöjen puhtaus ja kulttuuriympäristöarvot hyödyttävät koko maakunnan elinkeinotoimintaa. Kuntien kannustaminen uusiutuvien energiamuotojen käyttöön energiaratkaisuissaan on myös erittäin tärkeää.
Mutta on myös kohtia, joissa ei ole osattu tai uskallettu tehdä johtopäätöksiä. Keski-Suomen metsien kasvu on 8 milj.m3 vuodessa ja hakkuut 5,4 milj.m3. Tästä on tehty havainto, että puumäärä ja metsään sitoutunut hiilimäärä on kasvanut. Tätä asiaa olisi sietänyt pohtia hieman enemmän. Tuo hakkuujäämä on ongelma vaikka se erinomaisesti sopisi kaukolämmön polttoaineeksi. Samaan aikaan vierestä kaivetaan turvetta polttoaineeksi lämpölaitoksiin. Tuhotaan luontoa ja samalla pilataan vesistöä.
Turvetuotannon todetaan keskittyvän Saarijärven reitille ja Kaakkoiseen Keski- Suomeen, mutta paineita tuotannon laajentamiseen olevan myös maakunnan länsiosissa. On aihetta pohtia, mitä nuo paineet ovat, mistä ne aiheutuvat ja ovatko ne perusteltuja. Ja ennen kaikkea: Ovatko ne maakunnan edun mukaisia. Tähän asiaan palataan tässä lausunnossa tuonnempana.
Suomenselän alueella, siis yhdistyksemme toiminta-alueella, todetaan olevan runsaasti soita, jotka myös on ojitettu. Samalla mainitaan uhkasta vähillekin ojittamattomille soille, turvetuotannosta ja soiden suojelusta. Mitään pohdintaa ei ole mahdollisuuksista ja tarpeista turhaan ojitettujen soiden ennallistamisesta tai ennallistumaan jättämisestä. Tällä olisi kuitenkin suuri merkitys asutuksen ja mökkialueiden lähisoilla ja yleisemmin äärevyysilmiöiden tasaamiseksi vesistöissä.
Asiakirjassa kannetaan kiitettävästi huolta globaalista ilmasto-ongelmasta. Tästä ei ole pahaa sanottavaa. Oman maakunnan vesistöjen ongelmat ovat myös tärkeitä ja ratkaisua kaipaavia asioita. Läntisen Keski-Suomen reittivesillä kalakannat kärsivät jo melkoisesti. Petokalojen haitta-ainemäärät ovat jo sillä tasolla, että niistä annetaan syöntirajoituksia. Siika on monin paikoin jo tukehtunut ja tilalle on tullut roskakalaa. Maakuntakala elää enää joidenkin sivujokien piiloissa suojassa turvehumuksen tappavalta vaikutukselta. Näiden asioiden tilasta ei strategia mainitse eikä havaitse reittivesien rantojen liettymisilmiöitä. Vesiensuojelun tarve on epäselvästi ja ponnettomasti ilmaistu.
Noiden asioiden luetteloa ei kannata jatkaa. Yleisemmin voi sanoa, että tavallisen kansalaisen näkökulma puuttuu ja viranomaisten laatimien asiakirjojen sisältöjä on huolellisesti tutkittu strategian lähtökohdiksi. Tämä on tietenkin ollut tietoinen valinta.
Biotalous on käsitteenä epäselvä
Kärkihankkeiksi, erityisen kehittämisen kohteiksi, on valittu biotalous, digitalous ja osaamistalous.
Erityisesti biotalous on epämääräinen käsite ja sopimaton näin keskeiselle sijalle maakunnan strategiassa. Asiakirjassa ei käsitettä edes yritetä määritellä. Jos käsitteellä tarkoitetaan yleensä luonnonvaroja hyödyntävää toimintaa, olisi ehkä voitu valita tätä kuvaava ilmaisu.
Biotalous on tullut tunnetuksi Bioenergiayhdistyksen aktiivisen toiminnan kautta. Tämä yhdistys on syntynyt, kun Turveteollisuusliitto on muutettu Bioenergiayhdistykseksi ja siihen on tullut metsäsektori mukaan. Käytännössä yhdistys on keskittynyt turveteollisuuden markkinointiin.
Strategia-asiakirjasta ei suoraan ilmene pitääkö termi tässä tapauksessa sisällään turvetalouden. Ilmeisesti näin on tarkoitettu, vaikka sitä ei missään ole sanottu. Selvyyden vuoksi tämä asia kuitenkin on syytä määritellä.
Riippumatta siitä, mitä asiakirjan laatijat ovat käsitteellä tarkoittaneet, se julkisuuden kautta yhdistetään voimakkaasti juuri turvetalouteen. Syntyy siis mielikuva, että Keski-Suomen kärkihanke, tärkein kehittämisen kohde, on läheisesti yhteydessä Bioenergiayhdistykseen. Onko näin tarkoitettu?
Metsätalous on sopiva Keski-Suomen tärkeimmäksi kehittämisen kohteeksi
Lähes kaikki biotalous-käsitteen yhteydessä mainittu kehittämistoiminta ja taloudelliset mahdollisuudet liittyvät metsätalouteen. Tämä on luonnollista ja oikein. Keski-Suomi on metsien maakunta. Yhdistyksemme mielestä Keski-Suomi on metsien ja järvien maakunta, Läntinen Keski-Suomi erityisesti metsien, järvien ja soiden aluetta. Metsätalous on kuitenkin koko Suomen talouden selkäranka ja Keski-Suomen strategiassa tämä tosiasia on aihetta korostua.
Metsätalouden näkeminen maakunnan tärkeimpänä kehittämiskohteena ei tarkoita muiden luonnonvarojen merkityksen vähättelyä. Monia muitakin luonnonvaroja on tietysti vahvasti hyödynnettävä ja siihen on myös mahdollisuuksia. Mutta tosiasiat on tunnustettava ja asioiden mittasuhteet havaittava. Metsätalous on ylivoimaisesti tärkein. Se tarjoaa eniten mahdollisuuksia ja siihen liittyy myönteisiä mielikuvia kansalaisten keskuudessa.
Metsäenergia on uudistuvaa energiaa ja sitä on suositeltava
Keski-Suomen liitto on laatinut turvekaavan, joka parhaillaan on vahvistusmenettelyssä. Tämän suunnitelman yhteydessä käytiin voimakasta keskustelua, joka ei tule laantumaan. Voi sanoa perustellusti, että maakunnassa vallitsee ympäristökonflikti liittyen turvetalouden merkitykseen. Yhdistyksemme on tässä osapuolena ja näkee, että maakunnassa polttoturve on saanut liian suuren merkityksen kaukolämmön polttoaineena. Se pitäisi mitä pikimmin korvata uusiutuvalla polttoaineella, metsäenergialla. Tämä edistäisi lähes kaikkia strategia-asiakirjassa mainittuja myönteisiä yhteiskunnallisia pyrkimyksiä.
Keskustelua häiritsee se seikka, että energiatalouteen liittyy monia ristikkäisiä intressejä. Metsänomistajilla, energialaitoksilla, metsäteollisuudella, turveteollisuudella, ympäristöjärjestöillä on kaikilla omat intressinsä, jotka eivät välttämättä tarkoita kokonaisuuden etua. Maakunnan liitolla tulisi yhteiskunnallisena organisaationa olla käsitys siitä, mikä tässä asiassa on maakunnan etu. Vaikka se tiedetään, se ei välttämättä toteudu. Mutta jos se tiedetään, sitä voidaan eri tavoin pyrkiä edistämään.
Yhdistyksemme käsitys on, että metsäenergia on kaikissa suhteissa ylivoimainen polttoturpeeseen verrattuna juuri maakunnan edun näkökulmasta. Tähän asiaan liittyy kuitenkin monia seikkoja: taloudellisuus, huoltovarmuus, työllistävyys, paikallistalous, ekologisuus, sosiaaliset näkökohdat. Talouteen liittyvät oleellisesti verotuksen, tukipolitiikan ja kansainvälisen päästökaupan mutkikkaat näkökohdat.
Yhdistyksemme on tehnyt aloitteen selvityksen tekemiseksi tästä asiasta. Toivomme, että se saa myönteisen vastaanoton Keski-Suomen strategioita edelleen kehitettäessä. Aloite on tämän lausunnon liitteenä.
Multialla 24.3.2014
Pelastetaan reittivedet ry
Jaakko Koppinen Olavi Niemi
Puheenjohtaja sihteeeri/toiminnajohtaja
Keski-Suomen kansanedustajille Jyväskylä 10.2.2014
Energiantuotantoon maakunnallista ja kansallista näkökulmaa.
Keski-Suomen kansanedustajilla on perinteenä toimia myös maakunnan asioihin perehtyvänä, niihin kantaa ottavana ja edistävänä ryhmänä. Vaikka edustajat eivät muodosta virallista toimielintä, on kannanotoilla painoarvoa. Yhdistyksemme toivoo, että kansanedustajat nyt kiinnittäisivät huomiota maakunnan energiantuotannon ratkaisuihin.
Maakunnan lämpölaitoksissa käytetään energiapuuta, polttoturvetta, öljyä ja nyt myös kivihiiltä. Muitakin polttoaineita on, mutta niiden merkitys on vähäinen. Yksittäiset laitokset tekevät tietysti ratkaisujaan taloudellisilla perusteilla ja huoltovarmuuden näkökannalta. Toimintaan liittyy myös työllisyysvaikutuksia, ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia näkökohtia. Näitä vaikutuksia on laajasti yksittäisen yhtiön ulkopuolelle.
Sitra on selvittänyt Kuopion, Tampereen ja Vaasan esimerkkitapausten osalta, olisiko taloudellisesti perusteltua nopeuttaa fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaamista kotimaisilla polttoaineilla. Tätä kysymystä on tarkasteltu arvioimalla eri ratkaisujen alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia. Tämä Sitran malli olisi hyvin soveltuva myös Keski-Suomeen ja mielestämme se olisi aiheellinen toteuttaa. Malli soveltuu myös polttoturpeen ja energiapuun vertailuun.
Ehdotus on, että kyseinen selvitys toteutettaisiin kuluvan kevään aikana osana laadittavaa Keski-Suomen strategiaa. Selvityksen tekijäksi ehdotetaan Sitra, jolla on valmis menetelmä tähän tarkoitukseen. Ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia näkökohtia voisi tarkastella Suomen ympäristökeskus, jolla myös on kokemusta asiasta. Selvitys tulisi tehdä Keski-Suomen liiton toimesta ja rahoittamana siten, että selvityksen ohjaukseen ja rahoitukseen eivät osallistu intressitahot.
Pelastetaan reittivedet ry:n hallitus
Jaakko Koppinen Olavi Niemi Veli Saari