Multialle Keski-Suomen vesistöpäivään kokoontuneet Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kansalaisaktiivit vaativat lisää oikeaa tietoa turvevaltaisten alueiden vesistöjen tilasta, parempaa valvontaa sekä polttoturpeen nostoon että turvemaiden ojitukseen, kansalaisten havaintojen, kokemusten ja näkemysten parempaa kuulemista sekä päätöksenteossa että vesistöjen valvonnassa ja turvetaloudelle myönnettyjen verohelpotusten pikaista lopettamista.
Jyväskylän yliopiston viime vuonna toteuttama tutkimus osoitti selvästi, että ihmiset turvemaiden reittivesistöjen varrella ovat huolissaan vesistöjen tilasta ja katsovat, että vesistöjen käyttökelpoisuus on monessa suhteessa vähentynyt. Pahimpana ongelmana nähdään turvehumus ja suurimpana aiheuttajana polttoturpeen nosto ja turvemaiden metsätaloudellinen ojitus. Näiden ongelmien ratkaiseminen on nyt Suomi 100-juhlavuonna oltava kansallinen velvollisuutemme.
Turveteollisuuden ja turvemaiden ojitusten todelliset vesistövaikutukset eivät ole päättäjien eivätkä viranomaisten tiedossa. Toiminnanharjoittajat jakavat tietoa, jonka tarkoitus on oikeuttaa nykyinen toiminta ja luoda edellytyksiä toiminnan laajentamiselle. Tosiasia on, että turvetalous ei noudata edes sille ympäristölupien yhteydessä määriteltyjä päästövaatimuksia ja siksi vaarantaa järvien ja jokien toimenpideohjelman tavoitteen saavuttamista.
Olemme analysoineet vuoden 2015 turvetuotannon vesienkäsittelyn päästöjä ja puhdistusten tehoja. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan analysoiduista 300:sta vesienkäsittelyrakenteesta vain 52:lla oli puhdistustehon osalta lupamääräys ja vain 7 täytti ne. Vastaavasti Etelä-Savon osalta 19:sta turvetuotantoalueesta vain 10:llä on puhdistustehoa koskeva lupamääräys ja niista vain kaksi täytti ne.
Vesistöjen ja sinne laskettavien päästöjen viranomaisvalvonta on vuosi vuodelta vähentynyt eikä se tänä päivänä pysty siltä vaadittavia tehtäviä hoitamaan. Järjestöt tekevät vuosittain useita vireillepanoja epäkohtien tutkimiseksi, mutta ne eivät johda tuloksiin. Etelä-Savossa on nyt jouduttu tekemään tutkimuspyyntö poliisille, kun Kangasjärveen turvetuotantoalueelta laskettavan veden on havaittu ominaisuuksiltaan vastaavan happoa.
Polttoturpeen tukemista perustellaan tärkeillä kansallisilla eduilla. Polttoturpeen kansantaloudellisesta merkitystä kuitenkin liioitellaan. Järjestöt vaativat, että polttoturpeen taloudellinen merkitys tutkitaan riippumattomien asiantuntijoiden toimesta. Polttoturpeen noston liikevaihto on n. 350 milj.€ ja verohelpotukset turvetaloudelle suuruusluokkaa 130 milj.€. Mihin tässä perustuu valtion etu?
Uusia metsänhoidollisia ojituksia ei enää onneksi tehdä, mutta kunnostusojituksiakin on syytä välttää alueilla, jossa vesistöt ovat herkkiä ja vahingot vesistöille ylittävät metsätaloudellisen hyödyn. Uusia turvetuotantoalueita ei voida mitenkään perustella alueille, joissa joet ja järvet ovat matalia ja virtaamaltaan vähäisiä.
Multialla 20.7.2017
PELASTETAAN REITTIVEDET ry
Jaakko Koppinen Olavi Niemi