Kuluva vuosi on yhdistyksen ensimmäinen toimintavuosi. Yhdistyksen perustamista edelsi pari aikaisempaa vuotta toiminut ”toimintaryhmä Läntisen Keski-Suomen soiden ja vesien puolesta”. Yhdistysmuoto tuli tarpeelliseksi, kun havaittiin välttämättömäksi ryhtyä järjestämään tilaisuuksia ja tuottamaan materiaalia, joiden aikaansaaminen maksaa. Tarvitaan tuloja ja kirjanpidon järjestäminen. Lisäksi havaittiin, että kalastuskunnat ja paikalliset vesiensuojeluyhdistykset tarvitsevat Läntisen Keski-Suomen soiden ja vesistöjen puolesta tekemänsä työn tueksi organisaation, jonka puitteissa voidaan harjoittaa yhteistoimintaa koko laajan Läntisen Keski-Suomen reittivesistöjen alueella.
Pelastetaan reittivedet ry on ympäristöjärjestö, mutta ei ole perinteinen luonnonsuojelujärjestö. Yhdistys keskittyy nimensä mukaisesti vesistökysymyksiin ja niihin läheisesti liittyvään suoluontoon. Yhdistyksen näkökulma on tavallisen luonnossa liikkuvan ihmisen näkökulma. Yhdistys puolustaa perinteisiä suomalaisia jokamiehen oikeuksia, kalastajien, metsästäjien, marjastajien, mökkiläisten, ranta-asukkaiden ja yleensä luonnossa liikkuvien ja sen antimia hyödyntävien kansalaisten oikeuksia.
Vuosikokouksessa yhdistys hyväksyy kannanoton, eräänlaisen julkilausuman, ja toimintasuunnitelma on laadittu sen pohjalta.
YHDISTYKSEN KOKOUKSET, TOIMIELIMET JA JÄSENISTÖ
Kokoukset
Sääntömääräisen vuosikokousten lisäksi toimikauden aikana järjestetään ainakin neljä jäsenkokousta. Jäsenkokouksiin pyritään saamaan kiinnostava alustuspuheenvuoro.
Toimielimet
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu kolme jäsentä. Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa. Hallituksen apuna on talouden hoitaja ja kotisivujen hoitaja.
Toimintaa varten yhdistyksellä on tarkkailijoita eri puolilla Läntistä Keski-Suomea. He raportoivat puheenjohtajalle.
Jäsenistö
Yhdistyksen henkilöjäsenmäärä on melko pieni. Sitä voidaan vähitellen lisätä. Tärkeämpää on kuitenkin saada yhdistyksen toiminta alueellisesti kattavaksi. Pyritään siihen, että mahdollisimman monet toiminta-alueen kalastusalueet ja kalastuskunnat voisivat tulla jäseniksi. Lisäksi pyritään vaikuttamaan siihen, että eri puolille Läntistä Keski-Suomea syntyisi suojeluyhdistyksiä tai vesienhoitoyhdistyksiä tai kyläyhdistykset ottaisivat tällaisen toiminnan ohjelmaansa.
Yhdistyksen nettisivuilla toteutetaan jäsenkysely, jonka pohjalta kehitetään tulevaa toimintaa.
TALOUS
Yhdistyksen talous on toistaiseksi vain jäsenmaksujen sekä yhdistyksen suorittaman muutaman maksullisen palvelun varassa. Talouden realiteetit rajoittavat yhdistyksen mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseksi. Toisaalta kysymys on vapaaehtoisesta kansalaistoiminnasta, jota tehdään ilman rahallista korvausta ja kukin pääsääntöisesti vastaa oman toimintansa kustannuksista.
Tilaisuuksien järjestämisestä tehdään tarkat laskelmat. Taloudellinen tilanne kartoitetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa ja seurataan talousarvion toteutumista.
Jatkossa talouden mahdollisuuksia haetaan yhteistyöstä muiden organisaatioiden kanssa ja projektitoiminnasta, jonka rahoituslähteiden käyttöä opiskellaan.
TOIMINTA
Varsinainen toiminta
Pelastetaan Reittivedet ry:n jäsenistö toteuttaa kansalaisseurannan menetelmiä vesistöjen tilan ja niitä kuormittavien erilaisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämiseksi.
Vesistöihin vaikuttavia ympäristölupamenettelyjä seurataan aktiivisesti ja tehdään tarpeellisia muistutuksia ja valituksia asianomaisiin viranomaisiin.
Soiden kunnostusojituksia ja turpeenottoalueita tarkkaillaan ja tehdään havaintoja toteutuksen laillisuudesta ja erilaisten määräysten ja lupaehtojen noudattamisesta. Poikkeamista raportoidaan.
Koulutukset
Yhdistys järjestää seminaareja ja luentotilaisuuksia toimialaansa liittyvistä asioista. Kesän kynnyksellä järjestetään seminaari kansalaisten vesistötarkkailusta. Syksyllä järjestetään esitelmätilaisuus energiapuun polton lisäämismahdollisuuksista yhdyskuntien lämpölaitoksissa.
Jäsenistölle tarjotaan pieniä koulutustilaisuuksia jäsenkokousten yhteydessä asiantuntijaluentoina.
Ympäristölupamenettelyyn liittyvien muistutusten ja valitusten laatimiseksi yhdistys antaa jäsenkunnalleen asiantuntija-apua ja opastusta.
Muut tilaisuudet
Heinäkuun alussa, 3.7., järjestetään yhdistyksen kesäretki, jonka järjestäjänä toimii yhdistyksen jäsenjärjestö Kyynämöisten vesistöalueen suojeluyhdistys ja oppaana yhdistyksen hallituksen jäsen Veli Saari.
Yhdistyksen jäsenet osallistuvat aktiivisesti ympäristöaktiivien järjestämiin tilaisuuksiin ja muihin alan tilaisuuksiin. Jokavuotinen Puula – Forum on 17.7. 2013, puhujana mm. Iiro Viinanen.
Julkaisutoiminta
Yhdistys julkaisi viime syksynä Saarijärvellä pidetyn tilaisuuden esityksistä raportin: ”Tämänkö olemme menettämässä – pelastetaan reittivedet”. Jatkossa pyritään noudattamaan samaa tasoa. Painettujen julkaisujen tekemistä rajoittaa niiden hinta, mutta netissä jaettavat julkaisut ovat edullisia.
Aloitteet, selvityspyynnöt ja tutkimukset
Yhdistys on tehnyt ELY -keskukselle aloitteen vesienhoidon ohjelmaan. Aloite käsittelee turpeenottoalueiden velvoitetarkkailun muuttamista, vesistöjen kansalaisseurantaa ja alueen vesistötutkimusten tehostamista. Jatkossakin yhdistys tekee asianomaisille viranomaisille aloitteita Läntisen Keski-Suomen vesistöjen ja suoluonnon olosuhteiden parantamiseksi.
Havaitsemistaan epäkohdista yhdistys tekee viranomaisille selvityspyyntöjä.
Yhdistys pyrkii vaikuttamaan erilaisten tutkimusten käynnistymiseen toimialansa kannalta tärkeiden asiakokonaisuuksien selvittämiseksi.
Muuta
Yhdistys tekee yhteistyötä Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa. Yhdistys seuraa kriittisesti ympäristöviranomaisten toimintaa, mutta pyrkii luottamuksen ja yhteistyön aikaansaamiseen heidän suuntaansa, koska näkee, että varsinaiset tavoitteet ovat yhdensuuntaisia.
TIEDOTTAMINEN
Varsinaisen toiminnan tulosten ja yhdistyksen kannanottojen tunnetuksi tekemiseksi käytetään hyväksi perinteistä mielipidekirjoitusta ja uusia menetelmiä otetaan käyttöön. Yhdistyksen kotisivut, Facebook ja YuoTube ovat jatkossa käytössä.
Keskisuomalainen, Suur-Keuruu, Sampo-lehti ja Jämsän Seutu ovat alueen tärkeimmät lehdet ja YLE -Keski-Suomi tärkein radiokanava. Nämä kaikki viestimet ovat yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeitä, ja niihin pyritään luomaan hyvät, luottamukseen perustuvat yhteistyösuhteet.
Sisäisessä tiedottamisessa sähköposti on tärkein väline.