PRV TOTEUTTAA HUMUSPILOTTIPROJEKTIA

Kansalaisten kokemukset vesien tilamuutoksista ovat tutkitusti usein ristiriidassa virallisen luokittelun kanssa (Vuori & Korjonen-Kuusipuro 2018). Järvien luokittelumittaristo (Aroviita ym. 2019) ei useinkaan tunnista esimerkiksi kasvavan humuskuormituksen ja siitä seuranneen vesien ruskenemisen kehitystä, johon ranta-asukkaat kiinnittävät herkästi huomiota. Koska luokittelu on voimakkaasti painottunut selkävesien vedenlaatuaineistoon, ovat muistitiedossa toistuvat rantojen ongelmat liettymisineen ja umpeenkasvuineen jääneet toistuvasti huomioimatta. Luokittelua ja seurantaa olisikin syytä kehittää huomioimaan paremmin rantaluonnossa tapahtuvia muutoksia. Toisaalta myös seurantaa tulisi kehittää hyödyntämään kansalaishavainnoinnin mahdollisuudet.

Muuttuvassa ilmastossa eritoten turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelumenetelmien puutteet korostuvat valuntahuippujen äärevöityessä. Riskit liukoisen, kolloidisen sekä kevytmolekyylisen, kiintoainestyyppisen humuksen huuhtoutumiselle kasvavat merkittävästi. Vaikutusten seurantaa ja vesien tilamuutosten arviointimenetelmiä on tarpeen kehittää.

Tässä hankkeessa pureudutaan kuuden pilottijärven avulla luokittelun ja seurannan kehittämiseen muistitietoa ja kansalaishavainnointia hyödyntäen. Järvet ovat Saarijärven ja Keuruun reitin humusjärviä, joiden luokittelu- ja seuranta-aineistojen luotettavuutta ja kehitystarpeita Pelastetaan reittivedet ry on tuonut esiin ranta-asukkaiden havaintojen perusteella.

Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on edistää kansalaishavainnoinnin käyttöä vesien tila-arvioinnissa ja luokittelussa. Tuottamamme vertaileva tieto muistitiedon ja viranomaisluokittelun välisistä samankaltaisuuksista ja eroista palvelevat vesienhoidon suunnittelukaudella 2022-2027 toteutettavia toimenpiteitä ja tulevia luokitteluja.

Välittömänä tavoitteena on toteuttaa pilottijärvissä a) vedenlaadun kansalaishavainnointia täydentämään ympäristöhallinnon rajallisin resurssein tehtävää seurantaa sekä b) kerätä kysely- ja haastattelututkimuksella tietoa järvien tilassa tapahtuneista pitkäaikaismuutoksista.

Hanke toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen sekä osakaskuntien kanssa.

Toimenpiteiden toteutuksesta vastaa PRV ry ja asiantuntijoina toimivat FT Kari-Matti Vuori (SYKE, Saimaarium Oy) ja FT Saija Koljonen (SYKE). Pilottihanke toteutetaan seuraavilla järvillä: Saarijärven reitinKaranka, Pieni-Lumperoinen , Saarijärvi ja Kyynämöinen sekä Keuruun reitin Tarhia (Keurusselän pohjoisosa), Suolahdenjärvi, Tarhapäänjärvi ja Vehkoonjärvi. Jämsänreitilläi Jämsänvesi ja Ähtärinreitillä Martinjärvi ja Reinikankoski. Jokaisella järvellä toteutetaan kyselytutkimus (mikäli mahdollista) ja mahdollisuuksien mukaan sitä tukeva haastattelututkimus järvien tilakehityksestä. Lisäksi toteutetaan aktiivinen seurantaosio Ihan pihalla-hankkeessa kehitetyn Vesireppu-sovelluksen (https://www.syke.fi/hankkeet/ihanpihalla avulla. Vesireppuun kootaan sameutta, happamuutta, näkösyvyyttä, happipitoisuutta, lämpötilaa ja sinilevätilannetta mittaavat helppokäyttöiset välineet ja turvalliset kemikaalit. Lisäksi BW10 pH/lämpömittari. Havainnot ja havaintopaikat voidaan perustaa Järvi- ja Meriwiki palveluun.

Kyselytutkimuksessa noudatetaan Järven muisti-hankkeen menetelmiä (Vuori & Kuusipuro-Korjonen 2018).

Kustakin järvestä kootaan seuranta- ja luokitteluaineistot koko olemassa olevalta seuranta-ajalta käyttäen SYKEn HERTTA-ympäristötietojärjestelmää. Järvien näytteenottoajankohdat hankkeen toteutusjaksolla selvitetään yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa ja Vesireppumittausten ajankohdat vuodella 2022 sovitetaan mahdollisimman tarkkaan samoille ajankohdille ainakin yhden ylivirtaamajakson aikana, jotta voidaan arvioida miten lähellä tai kaukana karkeat, luokitteluasteikolliset Vesirepun analyysit ovat laboratoriomittausten tuloksista. Vesireppumittauksia tehdään tuolloin vakiintuneella seurantapaikalla. Muutoin Vesireppumittauksia toteutetaan kuormituksen kannalta ongelmalliseksi oletettujen/havaittujen tulouomien vaikutusalueilla kussakin järvessä.

Mittaukset voitiin aloittaa koronapandemian johdosta vasta loppusyksyllä 2020 ja niitä jatketaankin 2021 ja 2022. Järvipäivät hankkeeseen sisältyivät Humuspilotissa tarvittavien vesireppujen ja BW10 mittareiden hankinta kalibrointiaineineen. PRV:n jäsenet osakaskunnissa suorittavat talkoilla näytteiden otot ja mittaukset. Valokuvia näytteenotoista on Pelastetaan reittivedet facebookissa.

Näytteenottajat:

Tarhia pohjoinen Tuomo Kääriäinen

Suolahdenjärvi etelä Jarmo Ylä-Pöntinen

Suolahdenjärvi Pohjoinen Markku Viinikka

Tarhapäänjärvi Pasi Koppinen

Vehkoonjärvi Eino Kytölä

Jämsänvesi Jouko Jokinen

Kyynämöinen Etelä Anja Niinikosaki ja Siru Ahonen

Kyynämöinen pohjoinen Vaito Isomöttönen

Karanka etelä Seppo Henriksson

Saarijärvi Juha Piilola

Pieni Lumperoinen Jaakko Tukia