Pelastetaan reittivedet ry ja Keski-Suomen Energiatoimisto järjestivät lokakuun alussa seminaarin. jonka otsikkona oli: Kohti kotimaista energiaa – kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin. Seminaarin alustukset löytyvät kotisivuiltamme lehdeltä: asiantuntijoilta.
• Seminaarin tarkoituksesta Olavi Niemi totesi avauspuheessaan: Keski-Suomi on metsien maakunta. Metsät alueellamme on hoidettu hyvin ja ne tuottavat riittävästi, jotta kaikki maakunnan taajamat voidaan lämmittää energiapuulla. Energiapuun käytön lisääminen on myös ympäristöteko, sen seurauksena on mahdollista edelleen parantaa metsiemme hoitotasoa ja se vaikuttaa välillisesti myös vesistöjen kuormitusta vähentävästi. Haluamme saada selville, mitä mahdollisuuksia tähän toivomaamme kehitykseen on olemassa.
Seminaarissa tuli selvästi esille, että Keski-Suomessa on runsaasti osaamista, joka tarvitaan energiapuun käsittelemisessä ja polttamisessa. VTT:n Jyväskylän yksikön tutkijat Martti Aho ja Matti Virkkunen osoittivat, että energiapuuta on riittävästi saatavana ja myös pääosa maakunnassa toimivista lämpölaitoksista on tekniseltä rakenteeltaan kykeneviä puuta polttamaan.
Jyväskylän energian toimitusjohtaja Tuomo Kantola paalutti selkeästi johtamansa laitoksen tavoitteita ja polttoainevalintojen perusteita. Esityksestä ilmeni, että Jyväskylän lämmitysratkaisuissa on mahdollista siirtyä polttamaan 70% puuta. Tällä hetkellä JE:n energiasta tuotetaan jo 50% puulla. JE on yksi Suomen suurimmista energiapuun käyttäjistä. Huoltovarmuuden vuoksi on turpeen rinnalle otettu mahdollisuus kivihiilen polttoon. Hinta ja toimitusvarmuus ovat määrääviä tekijöitä polttoaineen valinnassa. Myös ekologisilla ja sosiaalisilla näkökohdilla on merkitystä, mutta turpeen haittavaikutukset vesistöihin ovat ristiriitaisen tiedon varassa.
Paikalla seminaarissa olivat metsäkoneyhtiö LHM Hakkurin toimitusjohtaja Tommi Lahti, pienpuun korjuuteknologioihin ja toimitusketjuratkaisuihin erikoistuneen yrityksen Fixterin toimitusjohtaja Minna Lappalainen sekä Suomen Metsäkeskuksen aluejohtaja Helena Reiman, jotka kaikki käyttivät puheenvuoroja.