Pelastetaan Reittivedet ry piti vuosikokouksen Keuruulla 7.3.2015.
Hallituksen puheenjohtajana jatkaa DI Jaakko Koppinen, Multialta.
Hallitukseen valittiin Olavi Niemi Kyynämöisen vesienhoitoyhdistys, Veli Saari Jyväskylä, Matti Peränen Saarijärvi, Jukka Pulkkinen Keuruun Kalastusalue, Arvo Kettunen Jämsänjokilaakson Kalastusalue, Pasi Koppinen Tarhapään osakaskunta,
Pentti Tuomi Saarijärven osakaskunta, Harri Leminen Paajalan osakaskunta, Jussi Alanko Martinjärven vesienhoitoyhdistys.
Vuosikokouksen julkilausuma 2015
Keski-Suomen 3.vaihemaakuntakaava eli turvekaava on viime vuoden lopulla hyväksytty ympäristöministeriössä. Valituksista huolimatta kaavan määräyksiä noudatetaan kuluvan vuoden alusta alkaen. Tämä tosiasia antaa ympäristöviranomaisille ja myös Pelastetaan reittivedet ry:lle uuden haasteen: On huolehdittava siitä, että kaavaan sisältyviä suunnittelumääräyksiä myös käytännössä noudatetaan. KHO:n määräämät veden laadun mittaukset ylivirtaamien aikana pitää toteuttaa luotettavasti. On vaikea ajatella, että Läntiseen Keski-Suomeen voitaisiin myöntää uusia lupia turpeenottoon, kun uudet määräykset ovat voimassa. Myös metsätaloudelliset kunnostusojitukset joutuvat entistä tarkempaan arviointiin vesistövaikutustensa suhteen.
Keski-Suomen vesistöjen tilasta käydyssä keskustelussa huoli on kohdistunut ennen muuta läntisen Keski-Suomen reittivesiin. Niihin ovat vaikuttaneet jo pitkään jatkuneet erilaisten ihmisten toimintojen aiheuttamat rasitukset.
Aiheellista on kysyä, antavatko veden laatua koskevat tutkimukset luotettavan kokonaiskuvan luonnonvesien tilasta ja ovatko vesistöjä koskevan toiminnan rajoitukset riittäviä ehkäisemään vesistöjen laadun huonontumista. Puutteena on pidettävä sitä, että paikallisten ihmisten havaintoja ja kokemuksia ei ole koottu eikä niitä näin ollen ole voitu käyttää hyväksi suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Kunnat ja kuntien muodostamat yhteisöt joutuvat päätöksenteossa ottamaan entistä useammin huomioon päätösten vesistövaikutuksia, jotka kohdistuvat kuntalaisten elämään. Päätöksenteossa pitäisi ottaa huomioon toisaalta veden laatua koskeva mitattu tieto ja toisaalta kuntalaisten näkemykset. Tarvitaan tutkimuksellista tietoa, jotta kansalaisten näkemykset tulevat osaksi päätöksentekoa, jolla vaikutetaan ihmisten lähiympäristössä olevien vesien tilaan. Myös niissä prosesseissa, joissa luodaan periaatteita ja vesistöihin vaikuttavia strategisia linjauksia tulisi ihmisten näkemykset ja kokemukset ottaa huomioon.